Hyvä sisäilmanlaatu edistää hyvinvointia

Sisäilmanlaatu vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin. Tuletko sinä miettineeksi, kuinka voisit parantaa sisäilmanlaatua ja sitä kautta omaa hyvinvointiasi? Vietämme sisätiloissa paljon aikaa ja hengitämme noin 15 000 litraa ilmaa vuorokaudessa. Sen vuoksi sisäilmanlaatu…

Sisäilmanlaatu vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin. Tuletko sinä miettineeksi, kuinka voisit parantaa sisäilmanlaatua ja sitä kautta omaa hyvinvointiasi? Vietämme sisätiloissa paljon aikaa ja hengitämme noin 15 000 litraa ilmaa vuorokaudessa. Sen vuoksi sisäilmanlaatu vaikuttaa paljon meidän hyvinvointiimme ja terveyteemme, viihtyvyyttä unohtamatta.

Millainen on hyvä sisäilma?

Monelle saattaa tulla ensimmäisenä mieleen erilaiset homekodit, kun puhutaan sisäilmanlaadusta. Hyvä sisäilma ei ole pelkästään homeetonta, vaan siihen vaikuttavat muun muassa siivouksen taso ja ulkoilmasta sisäilmaan kulkeutuvat epäpuhtaudet. Altistumme koko ajan elinympäristön mikrobeille muun muassa hengitysilman välityksellä.

Sisäilman ollessa hyvä, sitä ei huomaa. Ilma on raikas ja sitä on helppo hengittää.  Huonoon sisäilmaa ei voi olla huomaamatta. Ilma saattaa olla tunkkaista tai kuivaa. Sisäilman alhainen happipitoisuus voi aiheuttaa muun muassa päänsärkyä, keskittymisongelmia tai väsymystä. Sisäilmanlaadun kannalta tärkeintä on ilmanvaihto. Huonoon sisäilmaan totutaan melko nopeasti ja sen vuoksi keinoja sen parantamiseksi ei selvitetä.

Monelle tulee mikrobeista mieleen sairaudet, joita ne aiheuttavat. Mikrobit voidaan jakaa hyviin ja pahoihin. Hyvät mikrobit ovat elintärkeitä immuunijärjestelmän toiminnan kannalta, toisaalta pahat mikrobit saattavat aiheuttaa muun muassa astmaa ja allergioita. Suomessa sisäilmaan liittyvät ongelmat ja oireilu ovat yleisiä, mutta sisäilman keskimääräinen laatu on eurooppalaisittain hyvä. Terveellisen huoneilman saavuttamiseksi ei välttämättä tarvita kalliita ilmastointilaitteita ja ilmanvaihtokoneita kanavistoineen. Sisäilmanlaatuun voi vaikuttaa riittävällä ilmanvaihdolla, säännölliselle siivouksella ja turhien tavaroiden vähentämisellä.

Springfeelin ekologinen siivous parantaa sisäilmanlaatua

Asunnon sisäilman laatu

Vuodenajalla on merkitystä sisäilmanlaatuun. Talvisin sisäilma on usein kuivaa ja se saattaa aiheuttaa ärsytystä hengitysteihin, silmien limakalvoille ja iholle. Samalla se heikentää liman poistumista hengitysteistä, joka puolestaan lisää riskiä erilaisille keuhkotaudeille.

Keittiössä suurin sisäilmanlaatuun vaikuttava tekijä on liesituuletin, joka poistaa ilmasta ruuan valmistuksessa syntyneet haitalliset hiukkaset. Rasvasuodattimet likaantuvat sitä nopeammin, mitä enemmän keittiössä tehdään ruokaa. Niiden puhdistusväli on yleensä 1–3 kuukautta. Useimmat rasvasuodattimet voi irrottaa ja laittaa astianpesukoneeseen tai pestä käsin astianpesuaineella.

Kylpyhuoneessa, ja muissa märkätiloissa, on tärkeää huolehtia riittävästä kosteudenpoistosta, jotta sisäilmanlaatu pysyy hyvänä. Mikäli tilassa kosteusprosentti on liian korkea pitkään, mahdollistaa se homeille kasvuympäristön.

Tunkkaiset ja pölyiset huonekalut ja -tekstiilit voivat vaikuttaa sisäilmanlaatuun. Sen vuoksi olisikin tärkeää muistaa imuroida sohvat ja muut tekstiiliset huonekalut sekä pestä säännöllisesti verhot ja muut kodintekstiilit. Puhdistuksessa kannattaa suosia ekologisia ja hajusteettomia puhdistusaineita, varsinkin jos hajusteet aiheuttavat oireita. Sähkölaitteisiin, erityisesti niiden tuuletusaukkoihin, saattaa kertyä pölyä, joka leviää huoneilmaan. Pölyjen pyyhkiminen onkin tärkeää, jotta ilma pysyy raikkaana.

Säännöllinen siivous on helppo tapa ylläpitää kodin sisäilmanlaatua. Vähintään muutaman kerran vuodessa kannattaa tehdä kunnon suursiivous, jossa puhdistetaan kaikki huonekalutkin.

Sisäilmanlaatu vaikuttaa nukkumiseen

Riittävä uni on edellytys jaksamiselle. Univajeella on suuri merkitys hyvinvointiin sekä psyykkiseen ja fyysiseen terveyteen. Riittämätön uni alentaa mielialaa ja aiheuttaa jopa masennusta. Lisäksi se voi aiheuttaa muun muassa verenpaineen kohoamista tai palautumisongelmia fyysisestä rasituksesta. Unta ja sen laatua voi kuitenkin parantaa pienillä teoilla.

Ensimmäiseksi makuuhuoneen tulisi olla houkutteleva paikka nukkua. Vuoteella on paljon merkitystä. Oikeanlainen vuode on tärkeä toimintakyvyn kannalta. Jos yön jälkeen selkää särkee ja niska on jumissa, saattaa seuraava päivä olla pilalla. Eikä unikaan ole tuolloin ollut kovin palauttavaa.

Makuuhuoneen ilman tulee olla mahdollisimman happirikasta, sopivan lämpöistä eikä liian kuivaa tai kosteaa. Riittävä tuuletus ennen nukkumaan menoa ja lämpötilan pitäminen 20-22 asteessa edistää nukkumista. Pölytön ympäristö helpottaa hengittämistä.

Springfeelin ekologinen siivous parantaa sisäilmanlaatua

Sisäilmayhdistyksen tarkastuslistan avulla voit tarkistaa onko ilmanvaihto riittävä kotonasi.

  • Astuttaessa tilaan sen ilman tulee tuntua raikkaalta.
  • Tunkkaisuus ja hajut voivat merkitä ongelmaa. Jokaisessa huoneessa tulee olla auki oleva ilman tulo- ja poistoilmaventtiili tai siirtoilma-aukko (esim. kynnysrako).
  • Ilmanvaihto on liian pieni, jos kosteus tiivistyy ikkunaan tai peiliin tai jos hyvin lingottu pyykki ei kuivu alle vuorokaudessa.
  • Hyvä keittiön ilmanvaihto edellyttää liesituuletinta tai -kupua. Ilmaa kierrättävä liesituuletinkin auttaa, mutta ei korvaa ilmavaihtoa. Sen suodattimet on vaihdettava usein.
  • Liesituulettimen rasvasuodatin on pestävä vähintään 2-3 kertaa vuodessa. Poistoventtiilit tulee puhdistaa 1-2 kertaa vuodessa.
  • Hajujen leviäminen asuntojen välillä voi johtua väärin säädetystä ilmanvaihdosta tai huonosta korvausilman saannista.
  • Saunan ilmanvaihto on liian pieni, jos se ei kuivu käytön jälkeen seuraavaan aamuun mennessä.
  • Ulkoa tuleva ilma on talvella kylmää ja saattaa aiheuttaa vetoa. Haitat ilmanvaihtoventtiilien sulkemisesta ovat kuitenkin vetohaittoja suuremmat.
  • Ilmanvaihtoa tarvitaan asunnoissa eniten yöllä, kun kaikki ovat kotona.
  • Asuinkerrostaloissa ja rivitaloissa yhtiö on vastuussa ilmanvaihdon toiminnasta. Ota yhteys isännöitsijään tai hallitukseen, jos ilmanvaihtosi ei toimi. Jos mitään tapahdu niin kutsu apuun kunnallinen terveystarkastaja.

Springfeelin ekologinen siivous parantaa sisäilmanlaatua

Sisäilmanlaadun kokeminen on yksilöllistä

Jos aamuisin herääminen tuntuu raskaalta, eikä aamu meinaa lähteä käyntiin ilman useampaa kuppia kahvia, sisäilmanlaadulla voi olla vaikutusta tilanteeseen, vaikka se ei olekaan vaatinut lääkärikäyntiä. Jos työpäivän jälkeen ei jaksa enää tehdä mitään, kyse ei välttämättä ole huonosta sisäilmasta työpaikalla. Sen sijaan syyt voivat löytyä kodin sisäilmasta, elintavoista, nukkumisesta tai muuten kuormittavasta elämäntilanteesta. Joskus pienillä teoilla voi olla huomattavia vaikutuksia.

Jokainen meistä on yksilö ja reagoimme asioihin eritavoin. Sisäilmanlaatuun reagointi on myös yksilöllistä. Toiset meistä reagoivat sisäilmanepäpuhtauksiin herkemmin ja heidän kohdalla voidaankin puhua ympäristöherkkyydestä. He saavat erilaisia oireita ympäristöissä, jotka eivät suurimmalle osalle aiheuta oireita. Ympäristöherkkyyden toteamiseen ei ole käytettävissä laboratorio- tai muita mittauksia, joilla potilaat voitaisiin tunnistaa. Ympäristöherkkyyden kriteereihin sisältyy kuitenkin, että sen tulee aiheuttaa merkittäviä elämäntapa- tai toiminnallisia haittoja ja keskushermosto-oireita.

Jos joku perheessäsi tai ympäristössä reagoi sisäilmanepäpuhtauksiin muita herkemmin, voi tilannetta helpottaa varmistamalla, että sisäilmanlaatu täyttää vaaditut kriteerit. Lisäksi ympäristön puhtaudesta on hyvä pitää huolta, mutta samalla tulee muistaa, että ympäristössä tulee myös olla niitä hyviä mikrobeja, jotka ylläpitävät terveyttä.

Laitteet hyvän sisäilmanlaadun tukena

Sisäilmanlaatua voi parantaa myös erilaisten laitteiden avulla. Tällaisia ovat erilaiset sisäilmansuodattimet ja -puhdistajat. Liian kosteaa sisäilmaa voi parantaa sisäilmankuivaajan avulla ja puolestaan liian kuivaa sisäilmaa voi helpottaa sisäilmankosteuttajan avulla. Huoneilman kosteusprosentin tulisi olla 45-50 prosentin välillä. Se on ihanteellinen niin ihmisille kuin lemmikkielämille ja huonekasveille. Korkeammassa ilmankosteudessa muun muassa pölypunkit ja bakteerit viihtyvät paremmin. Varsinkin talvisin Suomessa sisäilma saattaa olla kuivaa, jolloin sisäilmankosteuttajasta voi olla apua. Sisäilmanlaadun selvittämiseksi tarjolla on myös kuluttajille suunnattuja laitteita, jotka mittaavat muun muassa sisäilmasta kosteutta tai radon -pitoisuuksia.

Laitteiden puhtaudesta tulee myös huolehtia, sillä esimerkiksi huonosti hoidettu ilmankostutin voi levittää huoneilmaan mikrobeja. Kuumahöyrystävä ilmankostutin on hygieenisin vaihtoehto, koska se tuottaa höyryä vettä kuumentamalla.

LUE LISÄÄ:

Valikko